Digiloikka

Digiloikka eli laajemmin sanottuna tieto- ja viestintäsisältöjen integroiminen opetukseen useille aiempaa laajemmassa mittakaavassa herättää voi herättää suuria tunteita ja osaamattomuuden kokemuksia. Erityisen hermostuttavaa voi olla teknologian nopea uusiutuminen: heti kun sen tabletin ottaa haltuun pitäisikin hallita jo älykello.

Käytännössä digiloikka näkyy perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2014 laaja-alaisissa osaamistavoitteissa. Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen on nykyään tärkeä kansalaistaito ja osa monilukutaitoa. Se on samalla oppimisen kohde ja väline.

Laaja-alaiset tavoitteet ja digiloikka

Teknologia antaa välineitä olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa uusilla tavoilla. Se mahdollistaa erityisen hyvin havaintojen tekemisen ja tiedon hakemisen. Sen monet alustat soveltuvat erityisen hyvin muokkaamisen ja tuottamisen harjoituksiin. Samalla verkkoalustat ja tiedonhaku opettavat tunnistamaan ja arvioimaan tiedon laatua ja luotettavuutta.

Arki on teknologisoitunut, jolloin ilman perustietoja ja ymmärrystä teknologiasta ja sen vaikutuksista elinympäristöihin arki voi näyttäytyä mysteerisenä. Nykyään kasvatukseen kuuluu osaltaan sen opettaminen, miten tehdään teknologisesti viisaita valintoja ja miten kannetaan vastuu niistä. Teknologia tuo esille myös jatkuvasti uusia eettisiä kysymyksiä, esimerkiksi kenellä on oikeus kuvata ja julkaista mitäkin materiaalia.

Erityisen hyvin teknologia linkittyy alustana ja oppimisen kohteena monilukutaitoon ja laaja-alaiseen tekstikäsitykseen. Kun teksteihin kuuluu sanojen lisäksi kuvia, auditiivista materiaalia, numeerisia ja kinesteettisiä symbolijärjestelmiä, videoita ja erilaisia yhdistelmiä, julkaisualusta on luultavimmin sähköinen. Silloin lukemiseen ja tuottamiseen tarvitaan uudenlaista näkökulmaa.

Tulevaisuudessa yhä useampaa työtä koskettaa tieto- ja viestintäteknologian nopea muuttuminen sekä globalisaatio. Työn lunne muuttuu ja vaatimuksia on vaikeampi ennakoida kuin ennen. Tällaisessa muutoksessa eläminen ja siinä toimivaan yhteiskuntaan osallistuminen vaativat ymmärrystä siitä, millaisessa roolissa tieto- ja viestintäteknologia on ja miten sitä voi hyödyntää vastuullisesti.

Miten tieto- ja viestintäteknologian voi ottaa huomioon opetuksessa?

  1. Ohjaa oppilaita ymmärtämään, miten tieto- ja viestintäteknologia toimii, mitkä ovat keskeiset käsitteet siellä ja miten omia taitojaan voi kehittää.
    • tekstit, kuvat, esitykset, äänitteet, videot, animaatiot ym. voivat olla sekä tarkastelun kohteita että opetuksessa tuotettavia asioita
    • perus toimisto-ohjelmat ja erilaiset nettisovellukset, esimerkiksi Officen Word ja Googlen Docs käyttävät pääosin samanlaisia symboleja tekstin muokkaamiselle
    • miten eri laitteet ja sovellukset toimivat, mikä on logiikka toimintojen taustalla?
  2. Opasta oppilaita käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti
    • miten käyttää omia ja koulun laitteita vastuullisesti
    • miten reagoida Internetistä löytyvään lapsille sopimattomaan materiaaliin
    • tarjoa tukea ja valvontaa
    • oppilaat julkaisevat materiaalia verkossa: mitkä ovat heidän tekijänoikeutensa, miten reagoidaan kommentteihin, millaisia kuvia saa tai kannattaa jakaa
  3. Opeta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä
    • miten tiedonhaku toimii Internetissä
    • miten löytää luotettavaa tietoa ja arvioida tiedon luotettavuutta
    • kuinka olla kriittinen
    • miten tekijänoikeudet toimivat: mitä sinä tai joku muu saa käyttää ja miten, mitä tarkoittaa plagiointi
  4. Tarjoa mahdollisuuksia saada kokemuksia vuorovaikutuksesta ja verkostoitumisesta tieto- ja viestintäteknologiaa käyttämällä
    • voisiko vanhat kirjekaverit korvata sähköisellä versiolla?

Erilaisia työkaluja opetuksen sähköistämiseen

QR-koodi on kuvalinkki, jonka avulla pääsee nopeasti tietylle sivulle. QR-koodi luetaan älypuhelimen tai tabletin sovelluksella. QR-koodin voit luoda esimerkiksi täällä. Opetuksessa QR-koodeja voi esimerkiksi sijoittaa ympäri koulua ja niitä tulee etsiä ja suorittaa linkistä aukeava tehtävä. Näin voi harrastaa eräänlaista modernia aarteenmetsästystä.

Padlet on virtuaalinen seinä, jolle voi kirjoittaa tekstiä, liittää kuvia, videoita, ääntä, tiedostoja ja linkkejä. Vähintään yhden täytyy kirjautua Padletiin ja luoda seinä, jolle muut kutsutaan. Seinän voi jakaa julkisesti, sen voi laittaa salasanan taakse tai linkata, esimerkiksi QR-koodilla. Padletin luojalla on moderointioikeus eli hän voi poistaa sisältöä seinältä. Padletiin voi koota eri ryhmien ajatuksia ja kommentteja jostain aiheesta.

Tiedonhakua voi opettaa Googlen täsmähaulla. Siellä voit koota eri verkkosivuista kirjaston, josta Googlen hakukone etsii materiaalia. Muita sivuja ei huomioida tässä haussa.

Opettaja kaipaa tukea muutoksessa ja tulevaisuuden taitojen haltuun ottamisessa

Verkostoituminen ja ideoiden vaihtaminen on uuden alustan haltuun ottamisessa tärkeää. Tässä on joitain linkkejä, joiden avulla saatat löytää yhteisön ja uusia ideoita juuri omaan opetukseesi.

Opeverkostot kokoaa eri Facebook-ryhmien osoitteet. Ryhmiä löytyy alkuopetuksesta aikuisiin.

Pearltrees kokoaa helmiä eli kiinnostuksenkohteitasi visuaalisesti. Sisko Minkkisen Pearltrees sisältää runsaasti lisää tietoa ja ideoita tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetuksessa.

TYN: Kielten tvt-blogi kokoaa Tampereen yliopiston normaalikoulun kielten opetuksessa käytettäviä sovelluksia yhteen paikkaan. Jokaisesta sovelluksesta kerrotaan hyvät ja huonot puolet.

Jos satut olemaan Jyväskylästä, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttöön on koottu laaja kokoelma erilaisia TVT-tarvikkeita, joita voi varata ja käyttää vapaasti opetukseen. Jos omassa kunnassasi ei tällaista ole, idean voi ainakin laittaa hautumaan.

Lisää tietoa tieto- ja viestintäteknologiasta opetuksessa

Tieto- ja viestintäteknologian integrointi

Ohjelmointi

Sisko Minkkisen materiaaleista kirjoittanut Reetta Ronkainen

Advertisements

Create a free website or blog at WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: