Draama kielen opettamisen välineenä

Draama kielen opettamisen välineenä

Draamalla on opetuksessa monta nimeä, esimerkiksi draamakasvatus, ilmaisutaito ja teatteritaide. Kaikkia nimien takia piileksii kuitenkin kokonaisuus, joka perustuu kokemuksellisuuteen ja elämyksiin. Draamakasvatus on draaman ja teatterin keinojen käyttämistä opetuksessa oppimiseen, taiteen tekemiseen ja tutkimiseen. Toiminnallisuus linkittyy oppiaineeseen juuri sen edellyttämän yhteisöllisyyden ja kokemuksellisuuden kautta. Samalla draamakasvatus linkittyy tutkivaan oppimiseen ja oppiaineksen hyödyntämiseen erilaisissa oppimisympäristöissä.

Draamakasvatus voi olla monelle tuntematon lähestymistapa omaan oppiaineeseen ja se tarkoittaa muutakin kuin ison näytelmän järjestämistä. Draamaa voi hyödyntää sisällön, asian tai ilmiön opettamiseen. Se on myös hyvä itsetutkiskelun ja tunnekasvatuksen väline. Erityisesti draama antaa mahdollisuuksia oppia toisista ja toisilta. Se harjoittaa sosiaalisia taitoja, yhdessä tekemisen ja yhteistyön tekemisen taitoja, projektitaitoja ja erityisesti vuorovaikutustaitoja. Draaman ja teatterin hyödyntäminen opetuksessa tuo esille monivaiheisen projektin, jossa on rakentamisen, luomisen ja esittämisen vaiheet. Samalla se pitää sisällään omat genrensä sekä draamaan liittyvän lukutaidon. Draama on yhtä aikaa oppimisen kohde ja sen väline.

Harva tuntee draaman kovin hyvin työtapana. Siihen liittyy alkuhämmennystä, esiintymiskammoa ja uusien työtapojen opiskelemista. Kuitenkin alkuvaiheen kikattelun, pelleilyn ja vetäytymisen jälkeen draama toimii työvälineenä, joka parantaa ryhmähenkeä ja tekee oppimisympäristöstä vuorovaikutuksellisemman. Draama toimii turvallisen työilmapiirin luomisessa.

Draama on hyvä työväline ja sen käyttäminen onnistuu parhaiten, kun ryhmän ilmapiiri on suotuisa ja opiskeltava aihe koskettaa osallistujien todellisuutta. Silloin ryhmä sitoutuu toimintaan.

 

Mitä draama opettaa ja mitä hyötyä siitä on kielen opettamisessa?

Draama työvälineenä on ensisijaisesti kokemuksellinen. Sen kautta on mahdollista asettua hetkeksi toisen asemaan ja harjoitella empatiaa. Tunnekasvatus, vuorovaikutustaidot ja vaikeisiin tilanteisiin reagoiminen ovat myös mahdollisia draaman sisältöjä. Sen kautta opetukseen saa myös tarinallisuutta, jonka avulla voi rakentaa esimerkiksi useamman oppitunnin kestäviä yhteisiä pieniä näytelmätarinoita. Se rakentaa myös yhteisöllisyyttä yhteisen tekemisen ja ryhmäytymisen kautta. Draama on työvälineenä aina vuorovaikutuksellinen esimerkiksi osallistujien kesken, mutta myös osallistujien ja vastaanottajien välillä. Draama tarjoaa myös mahdollisuuksia harjoitella itsereflektion taitoja: millainen olen tämän kielen käyttäjänä, miten käytän kieltä tällaisessa tilanteessa, miten muut käyttävät…

Kielten opettamisessa draama sopii hyvin erityisesti vuorovaikutustilanteiden ja suullisen kielitaidon harjoittamiseen. Se luo puitteita vapaalle kommunikaatiolle ja spontaaniudelle. Se harjaannuttaa reagoimaan muuttuviin tilanteisiin vierailla kielillä. Draaman avulla voi myös lähestyä turvallisesti oikean elämän tilanteita oppijaryhmän kanssa. Draama myös vapauttaa käyttämään omaa luovuuttaan ja osallistumaan kokonaisvaltaisesti sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla. Tämä puolestaan kasvattaa itsevarmuutta sekä kielen käyttäjänä että ihmisenä. Toiminnallisena ja osallistavana työtapana se myös motivoi eri tavalla kuin luokassa istuminen. Joillekin draama voi olla vapauttava kokemus ja auttaa purkamaan virheiden pelkoa ja kasvattaa epävarmuuden sietämistä. Se voi toimia esiintymiskammon purkamisessa, kun sitä hyödyntää turvallisen ilmapiirin luomiseen.

Miten draamaa käytetään työvälineenä?

Draamaa sisältävä kokonaisuus kannattaa rakentaa seuraavat seikat huomioiden:

  1. Aloitus ja kuulumiset, draamasopimuksen tekeminen
  2. Lämmittely ja kontaktiharjoitukset, esimerkiksi sana-assosisaatioita tai järjestäytymistä tietyn aiheen perusteella, myös pelit ja leikit sopivat tähän hyvin
  3. Teemaan orientoituminen: teeman esitteleminen, siihen tutustuminen, esimerkiksi tarinan tai videon avulla
  4. Teeman syvempi käsittely: fiktiivisessä maailmassa toiminen oikean elämän asioita käsitellen, draamaharjoitusten tekeminen ja draamallisten työtapojen käyttäminen
  5. Draamaharjoitusten lopuksi roolit riisutaan ja kokemukset puretaan: purun aikana voidaan keskustella harjoitukseen liittyvistä tunteista ja harjoituksen aiheesta tai esimerkiksi harjoitusten onnistumisesta
  6. Lopussa rentoudutaan.

Draamasisältöjä suunnitellessa kannattaa pohtia ennakkoon sitä, mikä opetuksen päämäärä on. Onko tärkeämpää puhua sujuvasti, puhua paljon vai puhua kieliopillisesti oikein? Samalla on hyvä pohtia sitä, miten tunnelman saa pidettyä rentona ja iloisena. Raskastakin aihetta voi käsitellä huumorin kautta ja mokille kannattaa antaa tilaa. Ne pitää myös hyväksyä ja niihin voi antaa mahdollisuuksia, esimerkiksi kehottamalla suorittamaan jokin harjoitus mahdollisimman huonosti ja leväperäisesti. Draamaan liittyy myös tunteita, joista osa kohdistuu oppisisältöön ja osa työtapaan. Molempien käsittelylle kannattaa antaa tilaa. Tätä voi tehdä esimerkiksi palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoituksilla.

Draama soveltuu suullisen kielitaidon opettamisessa erilaisten rytmien, tempojen ja äänenpainojen käytön harjoitteluun. Samalla voi ottaa haltuun myös opetettavan kielen ominaisia piirteitä. Kieltä voi käyttää hitaasti, huutaen, riimitellen, laulaen jne. Suullisen puolen voi yhdistää liikkeeseen. Osa draamasta onkin melkein tanssillista, ja tätäkin voi tehdä huumorilla. Näyteltävään tilanteeseen eläytyessä voi olla oikeasti hauskaakin huutaa jokin kohta. Myös improvisaatiolle kannattaa antaa tilaa. Assosisaatiot ja mielikuvat voivat viedä tilanteita uusiin suuntiin ja antaa oppijoille mahdollisuuden heittäytymiseen.

Draamasopimus rajaa ja suuntaa toimintaa sopimukseen sitoutuneiden välillä. Siinä sovitaan yhteisen tekemisen pelissäännöistä, tavoitteista ja toimintatavoista. Siihen kuuluu myös kiinteästi roolisuoja. Jokaisella on oikeus draaman aikana ottaa ylleen rooli. Roolin antama suoja vapauttaa toimimaan tavoilla, joilla ei normaalisti toimisi. Rooli voi myös auttaa ymmärtämään uusia asioita itsestään, muista ja yhdessä olemisesta. Roolisuoja tarkoittaa myös vapautta irrottautua niistä teoista, joita hahmo tekee.

Draamasta voi lähteä rakentamaan myös laajempaa oppiainerajat ylittävää projektia, jos muita kiinnostuneita on. Sekä osallistuvien opettajien että oppijoiden on tarkoitusta olla sitoutuneita noudattamaan yhteisen projektin sääntöjä. Isompaa projektia tai oppimisympäristön vaihdosta voi tehdä työtiloja vaihtamalla tai lavastuksen itse rakentamisella. Tärkeintä kuitenkin on, että draamalla on tavoitteensa ja oma aikansa.

(Marianna Räsäsen materiaalien pohjalta kirjoittanut Reetta Ronkainen)

Advertisements

Blog at WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: