Monikielinen ja kielitietoinen pajapäivä

Monikielisen ja kielitietoisuutta herättelevän ryhmätyön ja pajapäivän toteuttaminen yhtenäiskoulussa

Valitsin projektini toteutukseksi kaksi käytännön tehtävää: 1) monikielisyyttä näkyväksi tekevän projektin toteuttamisen yhden opetusryhmän kanssa ja 2) kielitietoisuutta herättelevän pajapäivän järjestämisen yläkoulussamme kevään 2017 aikana. Ajattelen, että näistä on käytännön hyötyä sekä itselleni että oppilaille. Olen opettanut suomea toisena kielenä useamman vuoden mutta ryhtynyt vasta tämän koulutuksen myötä tositoimiin monikielisyyden näkyväksi tekemisessä. Toivon, että näiden projektien suunnitteleminen ja toteuttaminen iskostavat monikielisyyden omaan opetustyöhöni.

Olen koonnut tähän tekstiin tehtyjen töiden kuvaukset, valokuvia työskentelystä sekä omia havaintojani projektien aikana.

Tausta

Työskentelen espoolaisessa yhtenäisessä peruskoulussa. Opetan äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä suomea toisena kielenä. Koulumme oppilaista noin kolmasosalla on äidinkielenään jokin muu kieli kuin suomi. Opetusryhmäni ovat luokkatasoilla 5, 7, 8 ja 9.

Olen mukana koulumme kielitietoisen opetuksen työryhmässä. Työryhmän tavoitteena on kehittää ja jalkauttaa kielitietoisen opetuksen menetelmiä teoriasta käytäntöön uuden opetussuunnitelman hengessä.

Koulumme projekti Kielitietoinen opetus osaksi jokaisen aineen opetusta valittiin syksyllä mukaan HundrED-hankkeeseen. Koulumme projektiin voi tutustua HundreEDin sivuilla: https://hundred.org/fi/projects/kielitietoinen-opetus-osaksi-jokaisen-aineen-opetusta

Erityisenä kehittämiskohteina HundrED-projektissamme on kolme teemaa:

  1. oppitunnin rakenne näkyväksi oppilaille (strukturoitu opetus),
  2. tekstilaji- ja tekstityyppitietoisuuden lisääminen opiskeluun liittyvissä teksteissä ja
  3. monikielisyyden hyödyntäminen koulun arjessa.

Tavoitteemme on kehittää ja koota yhteen paikkaan sellaisia opetusmenetelmiä, tehtäviä tai materiaaleja, joissa monikielisyys tai kielitietoinen opetus hyödyttäisivät konkreettisesti oppilaita. Ajattelin, että tämä opintoihin liittyvä projektityöni on kätevä yhdistää HundrED-projektimme teemoihin. Koulussamme osa KIKY- tunneista käytetään aloitteestamme opettajien kielietietoisten menetelmien suunnitteluun ja jakamiseen. Tämän myötä kiinnostus opetuskieltä kohtaan on opettajienkin keskuudessa kasvanut.

Kuvaan alla molempien käytännöntöiden toteutusta ja työskentelyä. Aloitan yksittäisen ryhmän tekemästä monikielisyysprojektista. Sen jälkeen kerron koko koulun monikielisestä pajapäivästä.

  1. Monikielisyys oppitunnilla projektityössä: Monikielinen radio-ohjelma

Teimme viidesluokkalaisten kanssa ryhmätöinä omat monikieliset radio-ohjelmat. Tehtävän tavoitteena on harjoitella suullista ilmaisua, tutustua suullisiin tekstilajeihin ja yhteen mediaan itse tekemällä.

Pohdimme aluksi oppilaiden kanssa, mitä radiokanavia he tuntevat ja millaisia tekstilajeja radiossa voi kuulla. Oppilaat kertoivat kuuntelevansa radiota lähinnä vanhempiensa autoissa. Tekstilajeista he hoksasivat ainakin uutisen, haastattelun, mainoksen ja “seuraavan tekstilajin esittelyn”.

Oppilaat tekivät radio-ohjelmiensa käsikirjoitukset pienryhmissä itse ja harjoittelivat radiopersoonana puhumista. He valitsivat omalle kanavalleen sopivaa musiikkia ja suunnittelivat kanavalleen logot.

logoja

Kuva 1: Oppilaiden suunnittelemia logoja omille radiokanaville. Vasemmalla oleva perustuu tekijöiden nimien alkukirjaimiin, oikealla oleva kanavan nimeen “Money Queen”.

Suunnittelun jälkeen oppilaat nauhoittivat ohjelmat iPadeilla. Isommat s2-oppilaat 8. luokalta toimivat editointivaiheessa vapaaehtoisina digituutoreina. Editointisovelluksella sai myös lisätä aidonkuuloisia taukotunnuksia ja muita tehosteita omaan ohjelmaan.

Ohjelmien kuunteleminen oli tietenkin oppilaista hyvin jännittävää ja hauskaa. Moni oli lopputulokseen tyytyväinen. Muutamaa jäi harmittamaan se, ettei ohjelman hiomiseen ollut käytettävissä loputtomasti aikaa.

Miten monikielisyys sitten näkyi radio-ohjelmissa? Yhden ryhmän oppilaat esittelivät juontajapersoonansa ohjelman aluksi sekä suomeksi että omalla äidinkielellä (venäjä, arabia ja tagalog). Toinen ryhmä haastatteli yläkoulun oppilasta yökoulusta omalla äidinkielellään arabiaksi. Haastattelu kuultiin radio-ohjelmassa.

Kaiken kaikkiaan koin, että oppilaiden oli yllättävän vaikea rohkaistua oman äidinkielen käyttöön työssä. Muutama kieltäytyikin siitä kategorisesti. Toisaalta oppilaista oli hauska kuulla toisten esityksiä, joissa monet kielet pilkahtivat. Myöhemmin kevään aikana ryhmän oppilaat ovat kuitenkin ottaneet omat äidinkielensä puheeksi useammin kuin ennen. Heistä on myös ollut hauska nähdä isompien oppilaiden tekemiä monikielisyyteen liittyviä töitä luokassani.

  1. Monikielinen ja kielitietoisuutta herättelevä pajapäivä yläkoulussa

Suunnittelimme ja toteutimme koulussamme monikielisen ja kielitietoisuutta herättelevän teemapäivän maaliskuussa 2017. Kimmoke päivän toteuttamiseen tuli opetustoimen puolelta. Koska luvattua selkeää ohjelmaa ei heidän puoleltaan tullut, tartuin mahdollisuuteen käyttää omia ideoitani koko koulun työskentelyn pohjana.

Kieliteemaisen pajapäivän tarkoituksena oli saada oppilaat kiinnittämään huomiota kieleen, sen moninaisuuteen ja käyttöön. Tarkoitus oli myös välttää pakottamasta ketään oman kielensä mannekiiniksi vasten tahtoa. Pyrin hyödyntämään kurssilla kuvattuja harjoituksia päivän suunnittelussa. (Ks. LIITE Ohje opettajille.)

Käytännössä ideana oli, että oppilaat kiersivät päivän aikana erilaisissa kieleen liittyvissä työpajoissa noin kahden oppitunnin verran. Pajat sai valita itse ja niitä sai kiertää yksin tai pienryhmissä vapaasti.  Kussakin pajassa vastaava opettaja merkitsi oppilaiden pajapassiin arvionsa minuuttimäärästä, jonka oppilas pajassa vietti. Tavoitteena oli saada suorituksia 75 minuutin verran 90 minuutin aikana.

pajapassi

Kuva 3: Oppilaiden pajapassi näytti täytettynä tältä.

Jokainen opettaja piti omaa pajaa yksin tai työparin kanssa. Muutama opettaja kierteli käytävillä ja ohjasi oppilaita oikeisiin opetustiloihin.  Helpottaakseni muiden opettajien suunnittelutyötä, tein alustavan idealistan pajojen ohjelmasta kaikkien vapaaseen käyttöön (ks. LIITE Alustavat pajaideat).

Esimerkiksi omassa pajassani kahdeksan 9.-luokkalaista s2-taustaista oppilasta piti oman äidinkielensä pikakursseja muille oppilaille. Oppilaat innostuivat pajan pitämisestä kovasti, kun ehdotin sitä heille. Yllätyin rohkeudesta ja ilahduin ylpeydestä, jolla he suhtautuvat omaan äidinkieleensä.

Valmistelimme pajaa yhden kaksoistunnin pohtimalla yhdessä, mitä asioita on helppo ja kiinnostava opettaa. Suurin osa päätyi erilaisiin fraaseihin, kiitoksiin, tervehdyksiin ja lukusanojen opettamiseen. Oppilaat tekivät sanakortit, joiden avulla näitä asioita pystyi käymään helposti läpi. Toisella puolella fraasi oli oppilaan omalla äidinkielellä, toisella puolella suomeksi.

sanakortit.jpg

Kuva 4: Oppilaiden tekemiä kaksikielisiä sana- ja fraasikortteja.

Kiinnostava oli myös oppilaiden itsensä esiin nostama ennakoiva keskustelu siitä, miten toimia, jos joku haluaa tietää kirosanoja tai muita alatyylisiä ilmaisuja. Oppilaat päätyivät siihen, ettei niitä haluta tässä opettaa. Oman havaintoni mukaan tästä ei kuitenkaan tullut itse tilanteessa ongelmaa, vaan pajan asiakkaat suhtautuivat kunnioituksella tilanteeseen.

Pajapäivänä pajassa  oli siis mahdollista opiskella pikakurssi kuutta kieltä: portugalia, espanjaa, albaniaa, venäjää, somalia ja tagalogia. Teimme pienet tietoiskut kielistä luokan seinälle ja pöytäryhmiin. Pajoja kiertävä oppilas valitsi opiskeltavan kielen ja istui pöytään. Ysiluokkalaiseni pitivät aluksi lyhyen tietoiskun siitä, missä kieltä puhutaan. Sen jälkeen he opettivat mielestään tärkeimmät fraasit ja oppija sai toistaa fraaseja ja harjoitella ääntämystä. Suoritettuaan pikakurssin hän siirtyi seuraavaan kieleen tai toiseen pajaan.

Mielestäni pajassa oli lämmin tunnelma ja hyvä henki. Opettavat oppilaat pysyivät asiassa motivoituneesti ja saivat

Hauskaa oli myös havaita, että opettajina toimivien oppilaiden vessataukojen aikana puuttuvaa opettajaa korvasi omatoimisesti joku toinen ryhmän oppilas: “Kyllä mä osaan tän verran albaniaa!” tai “Mä voin vetää sen portugalin tässä välissä!”

Muissa pajoissa tehtiin muun muassa kielitilastoja, opittiin “turistikieliä” tablettisovelluksilla, harjoiteltiin vanhan ajan kaunokirjoitusta, ratkottiin hieroglyfejä sekä käännettiin koulun lähiviikkojen ruokalistoja oppilaiden omille äidinkielille.

Aamupäivän työpajojen jälkeen ohjelmassa oli kaksi luokanvalvojantuntia (ks. LIITE Iltapäivän ohjelma). Näillä tunneilla hoidettiin muiden käytännönasioiden lisäksi passien suoritusten tarkistus sekä pajoissa opitun reflektointia. Lisäksi luokat saivat toteuttaa luokan yhteisen kielimuotokuvan.

Palaute päivästä oli lähinnä myönteistä. Vapaus valita pajat itse  ja “rentous” olivat oppilaiden mielestä merkittävimmät myönteiset asiat. Moni myös yllättyi, miten monesta näkökulmasta (ja erilaisin aasinsilloin) kieltä voi tarkastella.

Lopuksi

Ajattelen, että olen saanut tämän koulutuksen ja toteuttamieni projektien myötä hyvän sysäyksen kohti monikielisyyttä arvostavaa opetustapaa. Oppilaiden into käyttää ja pitää näkyvillä omaa äidinkieltä on mielestäni luontevalla tavalla lisääntynyt, ja tämän ylläpitäminen selvästi vaatii pitkäjänteistä työtä.

Toisaalta huomasin, että projektimme ovat innostaneet myös kollegoita pohtimaan ja tarkastelemaan opetuskieltä omassa aineessa. Tästä myönteisestä asiasta voi olla hyötyä lähivuosina paljonkin, koska koulumme s2-oppilaiden osuus lähestyy joillakin luokka-asteilla 60 prosenttia. Se asettaa uusia vaatimuksia ja haasteita opettajien työlle.

(Hanna Räisänen)


LIITE: Ohje opettajille

Monikielinen ja kielitietoinen pajapäivä

Ohjeet ja ohjelmaideat

YLÄKOULU

Pajapäivä

Oppilaat kiertävät aamupäivän monikielisyyteen ja kielitietoisuuteen liittyvissä pajoissa. Oppilaat keräävät minuutteja passeihiinsa. Pajaa valvova opettaja merkkaa passiin, kauanko oppilas on pajassa ollut ja vahvistaa merkinnän leimalla.

Jokainen opettaja pitää omaa pajaa. Mitä enemmän pajoja on, sitä pienempiä oppilasryhmiä saamme. Joitakin pajoja voi olla järkevää pitää pareittain. Näihin kannattanee varata iso tila suurelle ryhmälle. Ysiluokkalaisia voi pyytää oppilastutoreiksi. Aineenopettajat suunnittelevat pajat aineryhmätapaamisessa YT-ajalla yksin tai yhteistyössä.

Pajan sisältö voi olla mitä tahansa kieleen ja kieliin liittyvää. Oman aineen sisältöjä, näkökulmaa tai työtapoja voi tuoda esiin omassa pajassa. Työskentelytapojen olisi hyvä olla mahdollisimman toiminnallisia ja konkreettisia. Ideoita on alla olevassa listassa. Niitä saa käyttää ja muokata vapaasti.

Muutaman opettajan rooli päivän aikana voi olla käytäväohjaaja/valvoja. He ohjaavat oppilaita pajoihin ja auttavat tarvittaessa.

Aikataulu

Oppilaiden koulupäivän kesto 10.00-14.15

10.00 Kokoontuminen kotiluokkaan: passien jako

10.15-11.45 Monikieliset ja kielitietoiset pajat (suoritus yht. 75 min)

Ruokailu 11.45-12.30

12.30-13.15 Lv-tunti: passien tarkistus ja poissaolojen merkintä, lukujärjestysten jakaminen, käytännön asiat, itsearviointi/koonti (mitä opin tänään -keskustelu)

13.30-14.15 Lv-tunti: Luokan omaa kielitietoista ohjelmaa (esim. luokan kielimuotokuva, yhteinen kaikkien lainattavissa oleva idea tulossa)

Valvonnat

Aamupäivän (klo 10.00-11.45) valvojina toimivat käytävävalvojat. Ruokavalvonnat ja iltapäivän valvonnat (klo 11.45 alkaen) normaalisti keskiviikon lukujärjestyksen mukaan.

Tarvikkeet

Lv jakaa passit omalle luokalleen pajapäivän aamuna. Passit saat opehuoneesta pajapäivän aamuna.

Jokainen pajan pitäjä tarvitsee leiman. Leiman saat opehuoneesta pajapäivän aamuna.

Pajan pitäjä huolehtii itse pajansa muista tarvikkeista.

Ohjeet

  • Lv ohjeistaa oppilaat edellisellä lv-vartilla. Ohjeet kerrataan pajapäivän aluksi kotiluokassa.
  • Jokainen oppilas suorittaa aamupäivän paja-aikana 75 minuuttia pajoja. Lisäksi siirtymiiin ja vessataukoon kuluu n. 15 min. Näitä valvovat käytävävalvojat.
  • Opettaja merkitsee oppilaan passiin ajan, jonka oppilas pajassa oli.
  • Paja voi olla non stop -paja tai tietyn ajan kestävä paja. Silloin luokan ovelle laitetaan lappu, jossa kerrotaan seuraava alkamisaika.

LIITE: Alustavat pajaideat

Pajaideat

Tässä pajaideoita toteutettavaksi. Ideana on olla mahdollisimman konkreettinen ja toiminnallinen. Tässä luonnoksessa on joissakin kohdissa vasta idea, joka pitäisi jalostaa toiminnalliseksi tehtäväksi.

Tässä myös linkki, josta voi hakea eri teemojen mukaan tehtäviä kielitehtäviä vaikkapa suklaasta, rauhasta ym.

http://carap.ecml.at/Database/tabid/2313/Languages/fin/OrderBy/Title/PageSize/25/language/en-GB/Default.aspx

  1. Kielitilastot: kuinka paljon kieliä on ja mitä puhutaan eniten?
  2. Tutustutaan olemassa olevaan tietoon kielten määrästä ja puhujamääristä.

Tehtävä voi olla Google Forms -muotoinen tai vaikka moniste. Myös määrän hahmottamista konkretisoivat tehtävät mahdollisia: kuvaa legopalikoilla tiettyjen kielten puhujamääriä tms.

Tukiaineet: MA, GE

  1. Tunnista kieli näytteen perusteella

Yritetään tunnistaa eri kielten fraaseja kirjallisesti tai ääninäytteen avulla.

Tehtävä voi olla Kahoot tai vaikka moniste.

Tukiaineet: kielet, AI

  1. Kielituristina maailmalla.

Opettele fraaseja eri kielillä kirjallisesti tai suullisesti toistomenetelmällä tai sovelluksella. Fraasit voivat liittyä vaikka “turistikieliin”.

Voidaan myös tehdä harjoituksia erilaisista tervehtimistavoista tms. käytännönläheistä (poskipusut, kätteleminen ym. yhdistettynä tervehtimiseen.)

Tukiaineet: kielet, KO

  1. Ammattislangit: erikoisalojen sanastoja

Arvaillaan eri ammattien erikoissanastoa. Voidaan pohtia, mikä merkitys ammattislangilla on.

Tukiaineet: OPO, KO, TN, TS

  1. Mitä kieliä kuulen päivän aikana? -kellotaulu

Opetellaan tunnistamaan ja tiedostamaan omaa kieliympäristöä.

Oppilaat merkitsevät kellotaululle päivän aikana kuulemiaan ja käyttämiään kieliä.

Tukiaineet: kielet, OPO, TE

  1. Hieroglyfit kirjoitusjärjestelmänä

Tutustutaan hieroglyfeihin kirjoitusjärjestelmänä. Ratkaistaan vaikka jokin koodi tai viesti.

Tukiaineet: HI

  1. Symbolifunktio – kerro asia kuvakielellä (esim. koulun tai luokan säännöt)

Kieli on sopimus. Kieli on symboleita.

Piirtäkää tai kuvatkaa (jollain sovelluksella) vaikka koulun sääntöjä. Käyttäkää vain kuvaa ja merkkejä, ei sanoja.

Tukiaineet: AI, KU, TT

  1. Matinkylän monet kielet.

Kuvaa Matinkylässä tai koulussamme näkyviä kieliä. Pyrkikää ajattelemaan koko koulupäivää, koko koulurakennusta ja täällä olevia ihmisiä ja tavaroita. Missä näkyy eri kieliä?

Tukiaineet: MU, KU, AI, kielet

  1. Maailman kielet ja kielikunnat: kielisukulaisuus

Tunnistetaan kielisukulaisuuksia.

Tehtävänä voi olla vaikka piirtää kielisukupuu tai tunnistaa näytteitä toisiaan muistuttavia kieliä.

Tukiaineet: kielet, AI

  1. Kieli on eri kuin kansallisuus

Tutkitaan vaikka tilastojen avulla sitä, miten kielten ja valtioiden rajat eivät mene yksiin. Esim. Valitaan maa, etsitään viralliset kielet, merkitään ne Padlet-karttapohjaan tms.

Tukiaineet: GE, kielet, YH

  1. Kieliin liittyvä lainsäädäntö

Tutustutaan kieleen liittyviin lakeihin Suomessa ja/tai jossain muussa maassa.

Mikä on virallinen kieli?

Tukiaineet: YH, AI

  1. Kielletyt kielet

Mitä kieliä saa puhua? Tutustutaan johonkin aikaan tai paikkaan, jolloin joidenkin kielten puhuminen on ollut kiellettyä. Olisiko aiheesta tv-dokumenttia? (Azerbaidzanin ja Armenian kielitilanne?) Saamen kielen asema lähihistoriassa. Viittomakielen puhuminen kiellettyä?

Tukiaineet: YH, HI

  1. Oppikirjatekstin osat

Mistä osista oppikirjateksti koostuu?

Tietoisku tekstin rakenteesta ja pieni tehtävä siitä.

Tukiaineet: AI, reaaliaineet

  1. Mainosten kieli

Millaista on mainosten kieli? Mihin mainoksilla pyritään?

Voidaan katsella ja kuunnella mainoksia eri ajoilta (Suomen satavuotisen historian ajalta). Miten kuluttajalle puhutaan niissä?

Tukiaineet: YH, AI, KU

  1. Kiertoilmaukset

Pajan aiheena tabujen kiertäminen kielessä tai vaikka “vaihtoehtoiset faktat” -tyyppisten ilmausten käyttö.

Tehtävänä vaikka keksiä ilmauksia kiusallisille asioille (esim. Exitus eli solujen uusiutumisen ehtymisestä aiheutuva elintoimintojen lakkaaminen = kuolema)

Tukiaineet: AI, TE

  1. Yhden oppiaineen sanasto

Etsitään tiedonalan erikoissanastoa esimerkiksi oppikirjasta. “Mitkä sanat ovat käytössä vain biologian oppikirjassa, eikä niihin törmää muissa aineissa?”

Tukiaineet: BG, GE, FY, KE, TE, HI, MA, AI

  1. Elekieli

Tutustutaan siihen, mitä on elekieli. Videoikaa lapussa oleva tilanne ilman ääniä. Meneekö viesti perille? Näyttäkää video opettajalle.

Tukiaineet: AI, KO, TE, OPO

  1. Maailman hauskat kielet: naksautukset ym.

Nopea tietoisku siitä, millaisia ovat meidän näkökulmastamme hyvin erilaiset kielet.

Tukiaineet: kielet, AI, GE

  1. Esperanton pikakurssi

Oletko aina miettinyt, mikä on lähellä sijaitsevan Esperantotien esperanto?

Lyhyt tietoisku esperantosta. Opetellaan jokin tärkeä fraasi esperantoksi.

Tukiaineet: kielet

  1. Elävä suomen sanakirja Instaan tai kuvana

Ottakaa viisi kuvaa suomen kielen kuvasanakirjaan

Helpot: nominit

Keskitaso: verbit ja adjektiivit

Haastava: Fraasit ja idiomit

Tukiaineet: kielet, KU, S2

  1. Minä kielitaiturina

Millä kielillä osaat ainakin yhden sanan? Tee luettelo sanoista ja kielistä.

Tukiaineet: OPO, AI, TE, kielet

  1. Kielten kuolema

Selvitä perustiedot yhdestä kuolleesta kielestä. Tee sille hautakivi/muistomerkki.

Tukiaineet: AI, kielet, HI

  1. Suomen sukukielet

Mitä sukukieliä suomella on? Merkitse kielet kartalle. Kielen kokoa voi havainnollistaa vaikka tekemällä merkinnän legopalikkatornilla.

  1. Koulumme äidinkielet

Käy kirjoittamassa jokin tavallinen tervehdys tai kiitos omalla äidinkielelläsi. Kiinnitä lappusi seinälle. Saman voi tehdä legotorneilla, jos haluaa kuvata kielen kokoa koulussamme.

  1. Videopaja: meidän koulu kaikilla kielillä

Kuvatkaa ryhmäläisten kielillä lyhyt tervehdysvideo jossakin päin kouluamme.

Videoita voi käyttää Suomi100-videoprojektissa.

Tukiaineet: S2, AI, YH, HI

  1. Ruokalistat ja koulun opasteet eri kielillä

Valitkaa jokin koulun kyltti tai tiedotusteksti. Yrittäkää kääntää se toiselle kielelle. Älkää välittäkö pikkuvirheistä. Oleellista on viestin perillemeno.

Tukiaineet: kielet

  1. Kielenkäyttö työnhaussa

Tehoapu työhaastatteluun. Miten puhut työhaastattelutilanteessa? Harjoitelkaa parin kanssa.

Tukiaineet: OPO, AI

  1. Verbisulkapallo

Luetelkaa verbejä samalla kun pallottelette sulkapalloa. Kuka saa pisimmän katkeamattoman sarjan?

Tukiaineet: kielet, AI, LI

  1. Kannustaminen ja kehuminen kielen keinoin

Miten voit kehua ryhmäksi jäseniä? Kirjoittakaa mahtavia kehuja toisillenne ja lukekaa ne ääneen. Montako erilaista tapaa keksitte?

Tukiaineet: LI, TE, OPO

  1. Lapsen kielen kehitys: miten lapsi oppii kieltä?

Miten pieni lapsi oppii puhumaan? Tietoisku lapsen kielen kehityksestä. Mukaan voisi ottaa informantteja kotoa.

Tukiaineet: AI, BG, TE

  1. Sana kerrallaan -tarina post it -lapuilla

Yritetään kirjoittaa järkevä tarina sana kerrallaan post it -lapuilla koko koulun voimin. Tarinaa voi strukturoida vaikkapa perinteisen tarinan juonikaaviolla, jota valvoja ohjaa noudattamaan.

Tukiaineet: AI, kielet

  1. Kaunokirjoitusta sata vuotta sitten

Opettele kauniit vanhat kaunokirjoitusaakkoset. Opettaja voi olla “vanhanajan opettajan” roolissa.

Tukiaineet: AI, HI

  1. 5 min kielioppikertaus

Ryhmä valitsee yhden kielioppiaiheen, jota opettelee esim. aikavälikertausmenetelmällä (www.ankiweb.net, www.memrise.com)

Tukiaineet: kielet, AI

  1. Impropuhe-paja

Miten pidetään puhe? Opetellaan puheen aloitus- ja lopetustavat. Harjoitellaan pikapuheita pienryhmissä.

Tukiaineet: AI, kielet, YH

  1. X-kielen alkeet: tandempikakurssi

Opetellaan jonkin kielen alkeet suullisesti. Opettajana toimii kieltä äidinkielenään puhuva ysiluokkalainen.

Tukiaineet: kielet, s2

  1. Koodikielet

Mitä on koodikieli? Mitä sillä tehdään? Pikatietoisku ja lisäksi koodauksen idea vaikka draamaharjoituksena tms.

  1. Matinkylän slangisanat

Miten Matinkylässä puhutaan? Mitkä slangi-ilmaukset ovat nyt käytössä? Kerätään arkikäytössä olevia sanoja vaikka Padletille.

Create a free website or blog at WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: