Monikielisen identiteetin tukeminen

Monikielinen identiteetti ja sen tukeminen koulussa

Jokaisella meistä on erilaisia kieli-identiteettejä. Ne ovat samalla yksilöllisiä että sosiaalisia. Kieli-identiteettiin kuuluu käsityksiä siitä, millaisia olemme kieliryhmien jäseninä ja kielten käyttäjinä. Kokonaisuudessaan kieli-identiteetti sidostuu ja sekoittuu muihin yksilön identiteetteihin ja elää niiden kanssa. Muiden identiteettien tavoin tämäkin identiteetti elää, muovautuu ja tulee muokastuksi. Kieli-identiteetin tarjoaa tapoja havaita ja toimia kielellisesti erilaisissa tilanteissa. Konkreettisesti kieli-identiteetti jäsentyy tarinoiksi itsestä ja kielestä. Opetuksen kannalta kieli-identiteettiä ei tarvitse harjoittaa omana osanaan, vaan se kasvaa osana kokonaiskehitystä. Kieli-identiteetistä voi kuitenkin tiedostua ja tätä voi harjoitella. (Mäkinen 2011.)

Kieli-identiteetti näyttäytyy erilaisina kokemuksina kielen käyttämisestä:

  • kokemus huonommuudesta tai paremmuudesta

English didn’t come to me so easily. I couldn’t understand the grammar and the vocabulary was hard as welI. Most strikingly I remember struggling with the basic “be” and “do”. Today it seems incredible how my little brains couldn’t comprehend such common words and their structure. To me, it didn’t made a difference whether it was “I do” or “I am”.

  • kokemus ilmaisun tapojen lisääntymisestä kielirepertoaarin laajentuessa

Somehow some interjections and expressions feel a lot more natural and meaningful in English. I don’t know is this the effects what TV and movies have on us, which many people are very concerned about. Anyway, I feel that I’m able to express myself sometimes better in English —in certain situations English language is richer in phrases and expressions. (Hannah E1p7)

  • kieli kietoutuu muihin identiteetteihin

The problem was, I wasn’t that interested in Finnish sports, but the best leagues in the world and so if I wanted to know much and keep my information updated, I would have to read in English. (Niklas E1p4)

  • kokemukset itsestä tietyllä kielellä

The Canary islands, one of the most typical tourist resort, was my first trip abroad … There were not lots of words but every single one had a huge meaning in my world. … However, buying an ice cream made me pretty proud of myself. (Marie E1p4)

  • kokemuksia toimijuudesta

It is difficult to explain why I feel like this, but I guess it is mostly because of my self-reflections: I am the one who is setting the goals, who is feeling awkward because I do not dare to participate at lessons and who tells me my English is super simple. (Marie E2p2)

(Esimerkit Ruohotie-Lyhty & Moate 2016)

 

Kieli-identiteetin rakentuminen

Kieli-identiteetti näyttää osaltaan, kuinka kokemuksemme ja käsityksemme itsestämme liittyvät myös kokemuksiin itsevarmuudesta, tunteista, ihmissuhteista ja toimintaedellytyksistä. Nykyään yhä suurempi osa on entistä tietoisempi monikielisyydestä. Lapset kasvavat monikielisessä ympäristössä, jossa englanti saa ison roolin viihteen ja median kautta. On lapsen identiteetin kehittymisen kannalta tärkeää pohtia, millaisen kuvan monikielisyydestä hän saa. Lyhyesti kuvattuna identiteetti rakentuu sen pohjalle, miten tulkitsemme kokemuksiamme ja muodostamme niistä tarinoita.

Vuorovaikutus on identiteetin rakentumisen kannalta erittäin tärkeää. Määrän lisäksi myös vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa siihen. Ympäristö voi vahvistaa tai murtaa kokemuksia siitä, onko oma kulttuuri hyväksyttävä vai hävettävä asia. Samalla tavalla se rakentaa myös tarinoita siitä, kuka osaa kieltä ja kuka oppii. Myös kokemukset siitä, kuuluuko osaksi ryhmää rakentuvat vuorovaikutuksessa. Tämän takia on tärkeää tarjota lapselle merkityksellistä ja laadukasta vuorovaikutusta, jossa omalle toimijuudelle on tilaa ja osaaminen tunnustetaan. Tämä kaikki rakentaa tarinoita siitä, miten kuulemme meistä ja muista puhuttavan, miten meille tärkeät asiat huomioidaan, millaisiin yhteisöihin kuulumme ja miten omalle toimijuudellemme annetaan tilaa.

  • Millainen on sinun identiteettisi? Piirrä itsestäsi kielikuva. Mitkä kielet ovat olleet sinun identiteetillesi tärkeitä? Mitä merkityksiä niillä on?

 

Miten tukea monikielisen identiteetin kasvua?

Parhaiten lapsen identiteetin kasvua tukee jatkuvan tuen antaminen. Samalla arjessa on kuitenkin läsnä lukuisia uskomuksia siitä, mitä kieli on ja keillä on oikeus käyttää sitä. Monet näistä uskomuksista soluttautuvat myös osaksi identiteettiämme tai ainakin tunnistamme ne. Yksi merkittävimmistä on yhden kielen variantin korottaminen oikeakieliseksi sillä kustannuksella, että muita tapoja puhua pidetään vääränä. Englannin kaltaisessa laajalti puhutussa kielessä tämä voi näkyä esimerkiksi tietynlaisen aksentin arvostamisena toisen yli. Tämä näkyy myös keskusteluissa siitä, että kielenopetuksessa korostetaan syntyperäisen kielenkäyttäjän aksenttia. Samalla voi jäädä huomaamatta, mikä arvo suomenkielisellä kielenopetuksella on.

Nationalismin aikaan vaalittiin ajatusta yhdestä kielestä ja kansasta. Edelleen ajatellaan, että kieli on jonkin tietyn ryhmän omaisuutta. Puhutaan äidinkielestä, toisesta kielestä ja vieraista kielistä. Nämä sanat arvottavat kieliä ja rakentavat kuvaa siitä, keiden kielet ovat omia ja keiden vieraita. Harvoin myös pysähdytään ajattelemaan kielen osaamisen emotionaalista merkitystä tai sitä voidaan jopa vähätellä, vaikka samalla puhumme usein omasta äidinkielestämme tunteiden kielenä. Joillain tunteiden kieliä voi olla useampia.

Kaikkia näitä uskomuksia on mahdollista purkaa ja käsitellä osana opetusta. Negatiivisuudesta on oikeus päästää irti, mutta siitä on myös oikeus puhua. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kieli-identiteetin tukeminen on kasvun tukemista ilon, leikillisyyden ja luovuuden avulla. Kielten opiskelu antaa rakennusosia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostamiselle ja arvostamiselle. Samalla se tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja tiedonhankintataitoja. Identiteetin kehittymistä voi yksinkertaisuudessaan tukea kahdella tavalla: merkityksellisten kokemuksien tarjoamisella ja kielentämisellä sekä negatiivisten kokemuksien purkamisella.

Tuki voi konkretisoitua näin:

  • tarjoa merkityksellisiä kohtaamisia: aikuisen ja lapsen välillä, lapsen ja ympäristön välillä
  • tarjoa merkityksellistä toimintaa: tarjoa erilaisia työtapoja, kokeile erilaisia juttuja
  • luo mahdollisuudet positiivisille tunnekokemuksille ja ryhmäidentiteetille: anna mahdollisuus kuulua ryhmään
  • tue minäpystyvyyttä: haasteiden selättäminen ja pärjääminen tukevat tätä
  • pohtikaa sitä, mitä merkitystä kielellä on itselle
  • ota mukaan yhteisöön: tarjoa jäsenyys, tunnusta kielellinen osaaminen
  • auta kasvattamaan tietoisuutta omasta osaamisesta sekä siitä, miten sitä voi kehittää: palautteen vastaanottamisen ja antamisen harjoitukset
  • opeta oppimaan: auta löytämään erilaisia opiskelutapoja, madalla avun kysymisen ja hyödyntämisen kynnystä
  • luo rutiineja ja selkeitä toimintatapoja
  • kielennä omia ajatuksiasi ja tunteitasi.

 

Esimerkki: Palautteen antamista, vastaanottamista ja tavoitteiden asettamista voi harjoitella taulukolla, johon on asetettu tavoitteita kielen oppimiselle kuvien muodossa. Kun lapsi on oppinut jonkin asian osittain tai kokonaan, lapsi värittää taulukon osan. Samaa voi tehdä myös osaamista kuvaavilla korteilla. Jatkuva ja monipuolinen palaute on helpompaa ottaa vastaan ja antaa enemmän tilaisuuksia ottaa hankalat asiat puheeksi.

Lähteitä:

Välimäki, A. L., & Nurmilaakso, M. (2011). Lapsi ja kieli: Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Opas/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): 13. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80046/d9e0eb99-ef75-4704-a185-14aa8cbf9366.pdf?sequence=1
Mäkinen, M. (2011). Kuule – minä olen ja kuulun. Teoksessa Eeva Hujala & Leena Turja (toim.) 2011; 2012. Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 95–108. https://www.jyu.fi/edu/laitokset/var/opiskelijavalinta/index_html/makinen
Ruohotie-Lyhty, M., & Moate, J. (2016). Who and how? : Preservice teachers as active agents developing professional identities. Teaching and Teacher Education, 55 (April), 318-327. doi:10.1016/j.tate.2016.01.022
The Enever, J. (2015) The advantages and disadvantages of English as a Foreign Language with Young Learners. In, Bland, J. (Ed.),Teaching English to young learners: critical issues in language teaching with 3-12 year olds. Bloomsbury Publishing. 13-30
Pinter, A. (2006) Teaching young language learners. In, A. Burns & J.C. Richards (Eds), Pedagogy and Practice in Second Language Teaching, 103-111.

(Ruohotie-Lyhdyn ja Moaten materiaaleista kirjoittanut Reetta Ronkainen)

Advertisements

Create a free website or blog at WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: